Kyynämöisten kylä
Keski-Suomen vuoden kylä 2006
Kyynämöisten kylä on Uuraisten läntisin ja historiallisesti merkittävä seutu, jossa rautakauden asutuksen jäljet, maalaismaisemat ja järvimaisemat kietoutuvat yhteen. Noin 400 asukkaan kylä tunnetaan aktiivisesta maaseutuelämästään, kesäisin vilkastuvasta mökkielämästä sekä kulttuurimaisemastaan Kyynämöisjärven rannoilla. Kyynämöiset on paikka, jossa historia, luonto ja yhteisöllisyys elävät rinta rinnan.
Sijainti
Kyynämöisten seutu kattaa läntisimmän osan Uuraisten pitäjästä, Kyynämöinen, Kotaperä ja Korvenrannan alue sijaitsevat pääosin päällystetyn Uurainen-Multia – maantien varrella, Kelloperä siitä poikkeavan paikallistien varrella ja Haukimäki Uurainen-Pajupuro tien varrella. Kyynämöisiltä kuntakeskukseen on matkaa 8 km, Jyväskylään 42 km ja Multialle 31 km.
Historiaa
Ensimmäiset merkit Uuraisten asutuksesta ovat löytyneet Kyynämöisiltä Majasillan pielestä. Niiden arvellaan olevan rautakauden lopulta vuoden 1000 tienoilta.
Ensimmäinen asukas, Paavo Minkkinen, tuli Uuraisille Savosta 1500-luvun puolenvälin tienoilla. Hän perusti Sääkspää-järven rantaan Salmelan talon. Se sijaitsee Virtasalmentien varressa Kyynämöisillä.
Koulun kohdalla olevassa Talasniemessä on menneinä vuosina valmistettu rautaa järvimalmista.
Kuoliosaaret ovat toimineet ennen väliaikaishautapaikkoina.
Kyynämöinen-nimi juontaa juurensa eestin kielen sanaan kyna (äännetään ”kyynä”), joka tarkoittaa yksipuista venettä, haapiota (Ilmari Kososen tutkimus). Toisen olettamuksen mukaan nimi juontuu vanhan saamen kielen sanasta kyynä tarkoittaen pientä lampea.
Nykyisin
Nykyisin asukkaita Kyynämöisten seudulla on lähes 400. Kesäisin väestömäärä lisääntyy huomattavasti, kun Kyynämöisjärven rantojen yli 100 kesämökkiä saavat asukkaansa ja Hietasaari matkailijansa.
Seutu on maatalousaluetta. Toimivia maatiloja on 10 ja metsä- tai muita tiloja 30. Toimivien tilojen määrä on keskittymisen ja tilakoon suurenemisen myötä vähentynyt.
Nähtävyydet
Kyynämöisten kylän keskeisin osa kuuluu maakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisema-alueeseen. Upeat näkymät avautuvat peltovainioiden yli kalaisalle Kyynämöisjärvelle, Kuoliosaariin ja Hietasaareen.
Mahtava Esan petäjä on lyhyen kävelymatkan päässä Muuraismäentiestä ja Isonjoen vesireitti johtaa Kyynämöisen vedet Sääkspään kautta Lanneveteen. Vanhaa esineistöä on koottu museoaittoihin Talasniemessä. Samassa paikassa sijaitsevat myös kylän kunnostettu pallokenttä, beach-kentät ja uimaranta.
Kyynämöisillä on myös Keski-Suomen ainut raittiusyhdistyksen omistama seurantalo, Kynkkälä.
Kulttuurin saralta
Kulttuurin saralla kylä on varsin vahvoilla useiden kuvataiteilijoiden voimin. Erkki Keljo ja Eero Rossi ovat monien näyttelyiden konkaraita sekä Kyynämöisten taidekurssien vetäjiä. Nuorempaa polvea edustaa Petri Peltonen, jonka akvarellinäyttelyitä on ollut nähtävillä mm. Uuraisten pääkirjastossa.
Satu Flyktmanin fantasiavaikutteinen näyttely oli kunnanvirastossa kesällä 2003. Hän on ohjannut useana kesänä lasten kuvataidekurssia Kyynämöisten koululla. Kuvataidekurssin vetäjinä ovat toimineet myös Anne Flyktman ja Hanna-Sisko Onnela, Susanna Tanhu sekä eläintaiteilija Päivi Latvala.
Musiikki on ollut myös vahvasti esillä kyläkunnalla. Jo 60- ja 70- luvuilla toimi ja esiintyi innokkaasti perinteinen torvisoittokunta Toivo Rädyn johdolla. Kansanmuusikoista Erkki Sivula, Eino Kuitunen ja Mikko Katajamäki vetelevät harmonikkaa isommissa ja pienemmissä tilaisuuksissa. Myöhemmin mukaan on liittynyt Alpo Hintikka.
Kyläyhdistyksen toimittama kylälehti, Kotikylä, alkoi ilmestyä 1998 kahden numeron vuosivauhdilla. Sen tarkoituksena on tallentaa kylän kulttuuria, tapahtumia ja toimia myös tiedotuskanavana. Nykyään se ilmestyy kerran vuodessa marraskuussa.
Kotaperän kyläkirja valmistui kesällä 2006 (272s.) ja Kyynämöisten, Kelloperän ja Haukimäen osuus 2013 (452s)