Kyynämöisten seutu

Kyynämöisten seutu

 

Keski-Suomen Vuoden Kylä 2006

 

 

SIJAINTI

Kyynämöisten seutu tarkoittaa Kyynämöisten koulussakäyntialuetta. Se kattaa läntisimmän osan Uuraisten pitäjästä.

Kyynämöinen, Kotaperä ja Korvenrannan alue sijaitsevat pääosin päällystetyn Uurainen-Multia - maantien varrella, Kelloperä siitä poikkeavan paikallistien varrella ja Haukimäki Uurainen-Pajupuro tien varrella.

Kyynämöisiltä kuntakeskukseen on matkaa 8 km, Jyväskylään 42 km ja Multialle 31 km.

HISTORIAA

Ensimmäiset merkit Uuraisten asutuksesta ovat löytyneet Kyynämöisiltä Majasillan pielestä. Niiden arvellaan olevan rautakauden lopulta vuoden 1000 tienoilta.

Ensimmäinen asukas, Paavo Minkkinen, tuli Uuraisille Savosta 1500-luvun puolenvälin tienoilla. Hän perusti Sääkspää-järven rantaan Salmelan talon. Se sijaitsee Virtasalmentien varressa Kyynämöisillä.

Koulun kohdalla olevassa Talasniemessä on menneinä vuosina valmistettu rautaa järvimalmista.

Kuoliosaaret ovat toimineet ennen väliaikaishautapaikkoina.

Kyynämöinen-nimi juontaa juurensa eestin kielen sanaan kyna (äännetään "kyynä"), joka tarkoittaa yksipuista venettä, haapiota (Ilmari Kososen tutkimus).

NYKYISIN

Nykyisin asukkaita Kyynämöisten seudulla on n. 400. Kesäisin väestömäärä lisääntyy huomattavasti, kun Kyynämöisjärven rantojen yli 100 kesämökkiä saavat asukkaansa ja Hietasaari matkailijansa.

Seutu on ollut maatalousaluetta. Toimivia maatiloja on n. 30 ja metsä- tai muita tiloja 30. Toimivien tilojen määrä on keskittymisen ja tilakoon suurenemisen myötä vähentynyt.

TEOLLISUUTTA JA YRITYKSIÄ

Työllistäjinä toimivat yhteensä 25-30 suurempaa tai pienempää yritystä.

Puualalla mm. Puusorvaamo Heikki Länkinen Ay, Uuraspuu Markku Koskinen ja T:mi Lauri Honkanen Kelloperällä.

Maanrakennus- ja yhdyskuntapalveluja tuottavat Valtter Lehtonen Oy ja Kaivutyö Salmela Oy sekä Janne Kari.

Ravitsemus- ja matkailupalveluja tuottavat Teivaalan Tupa, useat maatilamatkailuyrittäjät ja Keski-Suomen vilkkaimpiin kuuluva SF Caravan -alue Hietasaaressa.

Puurusen Puutarha Kotaperällä tuottaa taimia ja kesäkukkia sekä useat viljelijät mansikkaa ja muita marjoja.

Ahontuvan Tarhat tuottaa tavallista hunajaa ja useaa aromihunajaa, mehiläisvahatuotteita ym.

Neon Systeemi Ky tuottaa valomainoksia sekä sisustus- ja mainosteippauksia ympäri Suomea.

Sisä-Suomen Kylmälaite Oy markkinoi ja asentaa ilmalämpöpumppuja ym.

KOULU

Kyynämöisten koulu on Uuraisten toiseksi vanhin koulu, perustettu 1899. Ensimmäinen koulutalo rakenettiin 1902. Sen jälkeen sitä on peruskorjattu 1956 ja 1970-luvulla. 1987 valmistuivat uudet sosiaalitilat ja kolmas luokkahuone, 1995 vanhan osan peruskorjaus ja 1997 talkootyönä 300 m2 liikuntahalli Kieppi. Vuonna 2006 suoritettiin katonuusinta ja korjattiin vesivaurioiden aiheuttamat vahingot sekä remontoitiin keittiö, samoin leikki- ja pelipihan pinta korjattiin.

Koulussa on kolme vakinaista opettajaa sekä yksi tuntiopettaja. Syksyllä 2015 työskentelynsä aloitti 54 oppilasta. Koulu on panostanut musiikkiin, erityisesti yhteissoittoon ajanmukaisen bändivälineistön ja erikoistuneen opettajan tuella. Samoin ilmaisutaitoharjoittelu on tuottanut joka toinen vuosi varsin laajamittaisen esityksen (Mörköooppera, Hopeasulka, Prinsessa Ruusunen, Kiepin Sirkus, Mestaritontun seikkailut).

NÄHTÄVYYDET

Kyynämöisten kylän keskeisin osa kuuluu Ympäristökeskuksen suosittelemaan kulttuurimaisema-alueeseen. Upeat näkymät avautuvat peltovainioiden yli kalaisalle Kyynämöisjärvelle, Kuoliosaariin ja Hietasaareen.

Mahtava Esan petäjä on lyhyen kävelymatkan päässä Muuraismäentiestä ja Isonjoen vesireitti johtaa Kyynämöisen vedet Sääkspään kautta Lanneveteen. Vanhaa esineistöä on koottu maamiesseuran omistamiin museoaittoihin Talasniemessä. Samassa paikassa sijaitsevat myös kylän kunnostettu pallokenttä, beach-kentät ja uimaranta.

Kyynämöisillä on myös Keski-Suomen ainut raittiusyhdistyksen omistama seurantalo, Kynkkälä.

TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA

Yhdistyksiä alueella toimii 10.

Kyynämöisten kylätoimikunta perustettiin 1994 ja se rekisteröitiin Kyynämöisten seudun kyläyhdistykseksi 1998. Kyläyhdistyksen johdolla on toteutettu mittavia talkooprojekteja: liikuntahalli Kieppi 1996-97 (talkootunteja n. 8500), taukomaja Ketunkolo hiihtoreitin varteen 2003 ja urheilukentän kunnostus 2004-05. Kylätalo Kynkkälän kunnostamista jatkettiin entistä palvelevampaan kuntoon EU-kehittämishankkeen turvin 2006 (vesi ja viemäröinti sekä WC-tilat). Kyynämöisten vesiosuuskuntaan liittymisen myötä saatiin nämä palvelut käyttöön keväällä 2012.

Kyläyhdistys sai järjestettäväkseen Kyynämöisten joulunavauksen, KIEPIN MESSUT, Uuraisten maa- ja kotitalousnaisilta marraskuussa 2005, kävijöitä vuosittain lähes 400-600 ja näytteilleasettajia 30-40.

Erikoista on lisäksi, että alueella toimii 3 raittiusyhdistystä: Kyynämöisten raittiusseura Toivon Kipinä III, Kotaperän raittiuseura Valon Pilke sekä Kelloperän raittiusseura.

Lisäksi alueella toimii 4 maamiesseuraa tai pienviljelijäyhdistystä sekä kaksi metsästykseen ja kalastukseen liittyvää ja yksi urheiluun liittyvä yhdistys.

KULTTUURIN SARALTA

Kulttuurin saralla kylä on varsin vahvoilla useiden kuvataiteilijoiden voimin.

Erkki Keljo ja Eero Rossi ovat monien näyttelyiden konkaraita sekä Kyynämöisten taidekurssin vetäjiä.

Nuorempaa polvea edustaa Petri Peltonen, jonka akvarellinäyttelyitä on ollut nähtävillä mm. Uuraisten pääkirjastossa.

Satu Flyktmanin fantasiavaikutteinen näyttely oli kunnanvirastossa kesällä 2003. Hän on ohjannut useana kesänä lasten kuvataidekurssia Kyynämöisten koululla. Kuvataidekurssin vetäjinä parina  ovat toimineet myös Anne Flyktman ja Hanna-Sisko Onnela sekä viime vuosina taiteilija Päivi Latvala.

Musiikki on ollut myös vahvasti esillä kyläkunnalla.

Jo 60- ja 70- luvuilla toimi ja esiintyi innokkaasti perinteinen torvisoittokunta Toivo Rädyn johdolla.

Kansanmuusikoista Erkki Sivula, Eino Kuitunen ja Mikko Katajamäki vetelevät harmonikkaa isommissa ja pienemmissä tilaisuuksissa.

Koulun nuoria kasvatteja soittaa tällä hetkellä mm. Tanssiyhtye Veijareissa ja heavyrockia esittävässä Hammerheadissa.

Kyläyhdistyksen toimittama kylälehti, Kotikylä, alkoi ilmestyä 1998 kahden numeron vuosivauhdilla. Sen tarkoituksena on tallentaa kylän kulttuuria, tapahtumia ja toimia myös tiedotuskanavana.

Kotaperän kyläkirja valmistui kesällä 2006 (272s.) ja Kyynämöisten, Kelloperän ja Haukimäen  osuus 2013 (452s)

Kynkkälän näytelmäpiiri aloitti toimintansa syksyllä 2005 ja keväällä 2006 sai ensi-iltansa Anita Pihlaisen kirjoittama näytelmä ”Toisen mökki, paras mökki”. Esitys keräsi 680 katsojaa. Jatkossa kokoillan näytelmiä on valmistettu ja esitetty 5 ja seuraava valmistuu keväällä 2016.

Perinteinen ohjelmallinen Kynkkälän PIKKUJOULU on vetänyt salin täyteen väkeä, viimeisimpään jopa 200 henkilöä.

YHTEYSTIETOJA

Kyläyhdistyksen hallitus  2021-2022

Reijo Länkinen, pj, taloudenhoito 044 440 1221     email: reijo.t.ankinen@gmail.com

Tomi Penttinen, vpj   0400 547 781

Tuija Piesala, siht. 0400 811 376

Jäsenet / Varajäsenet

Arto Kuntsi / Terttu Stenman  

Marko Kyppö / Esko Kari

Timo Paananen jäsen  / Timo Stenman jäsen 

Antti Gummerus / Tuula Loberg